1999 Ensiasunnon ostaminen näkemättä
Ensiasunnon ostaminen näkemättä
Ensimmäisen asunnon ostaminen on usein iso päätös. Monille
se tarkoittaa kiertämistä asuntonäytöissä, pohdintaa ja harkintaa. Minulle kävi
toisin.
Puolisoni asui Joensuussa ja minä lyhyiden opettajatöiden
perässä missä milloinkin. Asunnon hankinnasta oli ollut puhetta, mutta asian ei
vielä pitänyt olla ajankohtainen, kunnes tuli tilaisuus, johon piti tarttua.
UPM omisti kaksi kaksikerroksista kerrostaloa Joensuun silloin vielä
huonomaineisessa Penttilän kaupunginosassa. Olivat aikanaan olleet heidän
työntekijöiden asuntoja, mutta tehdas oli jo suljettu ja asunnot muuttuneet
yhtiölle taakaksi.
Asunnot tulivat kerralla myyntiin. Kaikki samalla
neliöhinnalla. Kaikki olivat edullisia. Erityisen edullinen oli pieni ja
hyväkuntoinen asunto. Sellainen löytyi. Pyysin tuttua rakennusmestaria
puolestani katsomaan. Hän kehui asunnon. Kysyin, pitäisikö minun tulla
katsomaan. Vastaus oli, että en niistä kuitenkaan mitään ymmärrä, niin parempi
olisi vaan marssia pankkiin ja tehdä kauppa.
Näin toimin. Puolisini asui asunnossa reilun kaksi vuotta,
minä vain satunnaisesti. Myynti tuli ajankohtaiseksi Maalahteen muuton myötä.
Yksi parhaita asuntokauppojani. Vielä paremmin olisi mennyt, jos olisi pitänyt
asuntoa pidempään, sillä skinien ja ränsistyneen teollisuuden Penttilästä on
nyt kasvanut arvostettu jokivarsikaupunginosa
Kommentit
Lähetä kommentti